Perinteinen suomalainen keittiö
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita läheisimmistä naapurimaista. Lännen puolelta pääasiassa Ruotsista, kun taas Itä-Suomi on saanut paljon vaikutteita venäläisestä keittiöstä.
Oli kyse sitten läntisestä tai itäisestä suomalaisesta keittiöstä, mausteita ei suomalaisessa keittiössä käytetä juurikaan, suolaa sen sijaan paljon. Mausteista nykypäivänä myydyimpien joukossa ovat oregano, curry, paprikajauhe sekä mustapippuri, josta on tullut melkeinpä yleismauste.
Suomessa käytetään monenlaisia maitotuotteita sekä leipää paljon. Maitoa tai piimää kuluu paljon ruokajuomana, viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella ja välipaloina. Myös erilaisia hapanmaitotuotteita on useita, kermaviiliä ja smetanaa käytetään paljon ruuanlaitossa ja leivonnassa. Leipää syödään paljon, myös aterioilla. Sitä tehdään monista viljalajeista, suosituimpina ruis, vehnä, kaura ja ohra. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää.
Nykyaikana suosituimpien arkiruokien joukossa ovat mm. makaronilaatikko, lihapullat, uunilohi, kalakeitto sekä hernekeitto. Monilla näistä ruuista onkin juurensa perinteisessä suomalaisessa keittiössä.
Perinneruuat ovat tärkeä osa juhlapyhien, kuten joulun ja pääsiäisen viettoa. Tarjoilu on yleensä runsasta ja erityisesti entisaikana ruuan merkitys juhlassa oli suuri, koska ravintoa ei aina ollut riittävästi saatavilla. Läntisiä, pääasiassa Ruotsista tulleita jouluisia ruokavaikutteita ovat erilaiset suolakalat, erityisesti silli sekä jouluisena juomana glögi. Muita Ruotsin kanssa yhteisiä ruokalajeja ovat mm. hernekeitto, pannukakku, lihapullat sekä laskiaispullat. Itäisiä vaikutteita suomalaisten ruokapöydässä edustavat erilaiset uunissa pitkään haudutetut laatikot, padat, karjalanpiirakat ja kukot sekä sienten käyttäminen esimerkiksi sienisalaatissa. Perinteinen pääsiäistarjoilu on puhtaasti itäinen mämmeineen, pashoineen ja pääsiäismunineen.
Oman lukunsa ansaitsee suomalaisten suursuosikki peruna. Tämä alun Etelä-Amerikasta kotoisen oleva kasvi saapui Suomeen vasta 1700-luvulla, jolloin se hyvin nopeasti syrjäytti nauriin tärkeimpänä viljelys- ja ruokakasvina. Perunaa syödään Suomessa paljon, vaikkakin hiilihydraattien lähteenä sitä vaihdellaan riisin ja pastan kanssa. Silti perunaa syödään vuodessa asukasta kohti 60 kiloa, kun taas riisiä 5 kiloa ja pastaa vain 3 kiloa.
Erilaisia perunaruokia on suomalaisessa keittiössä paljon, ja hyvin usein ruuanlaitto aloitetaan laittamalla perunat kiehumaan. Keitettyjä perunoita syödään paljon erilaisten kastikkeiden kanssa. Muita perunaruokien suursuosikkeja ovat perunamuusi, uuniperunat, valkosipuliperunat ja erilaiset kiusaukset. Useimmat suomalaiset keitot sisältävät perunaa ja uunissa haudutetut perunat usein myös kermaa ja juustoa.
