Perinteiset suomalaiset juhlat

 

Juhlittu on Suomessa aina. Vuodenaikaisjuhlat, kuten juhannus, joulu ja kekri, merkkipäivien juhlistaminen tai vain satunnainen hauskanpito ovat aina kuuluneet suomalaiseen kulttuuriin.

Nykyaikana suurimpina kalenterivuoden juhlina voidaan pitää pääsiäistä, vappua, juhannusta, sekä joulua. Näillä kaikilla on juurensa ikivanhoissa, vuodenkiertoon perustuvissa juhlaperinteissä. Kristillinen kirkko on tuonut niihin oman, vahvan leimansa sekä useimmissa on myös ripaus moderneja piirteitä.

Suomalaisille pääsiäinen on juhla niin luonnon heräämisen kunniaksi kuin kristillinen juhlapäivä Jeesuksen ylösnousemisen

muistamiseksi. Pääsiäisen perinteisiin kuuluu mm. virpominen, jolloin pääsiäisnoidiksi ja -pupuiksi pukeutuneet lapset käyvät koristelluilla pajunkissavitsoilla virpomassa omaisia, ystäviä ja naapureita ja saavat palkaksi rahaa tai makeisia. Pääsiäisen koristeita ovat pajunkissojen lisäksi koivunoksat sekä narsissit ja rairuoho. Lapset maalaavat pääsiäismunia ja pääsiäispöytiä koristavat pääsiäispuput ja -tiput.

Muinais-Suomessa tiedetään vapun aikaan vietetyn helaa eli toukojuhlaa, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Näitä poltettiin pahojen henkien pois ajamiseksi, lisäksi juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Nykyaikana vappua pidetään niin ylioppilaiden kuin työläistenkin juhlana, jolloin herkutellaan simalla, munkeilla, nakeilla ja perunasalaatilla. Vapunpäivänä pukeudutaan usein hienosti ja keväisesti, naisilla saattaa olla kaunis kevätmekko ja miehillä puku. Nuoremmilla voi puvun kanssa olla tennistossut, puhekielessä converse kengät ja ylioppilailla on päässä ylioppilaslakki.

Suomessa juhannusta vietettiin alun perin Ukko ylijumalan juhlana. Jo silloin sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi tehtiin taikoja ja ovenpieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Juopottelu ja yleinen remuaminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu karkottavan pahoja henkiä ja tuovan onnea. Nykyään juhannus on keskikesän juhla, jota usein vietetään kesämökillä. Nykyajan juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut, juhannussauna sekä ruotsinkielisillä alueilla kukin ja nauhoin koristellut juhannussalot. Myös laajat yleisötapahtumat ovat suosioissa, erilaiset juhannusfestivaalit ja konsertit keräävät paljon yleisöä.

Joulua voidaan pitää suurimpana kalenterivuoden juhlana. Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Kristuksen syntymäjuhlana on joulukuun 25.päivää vietetty kristikunnassa 300-luvulta alkaen. Jouluvalmistelut aloitetaan kotitalouksissa hyvissä ajoin ja suuret tavaratalot saattavat laittavat joulukoristeet esille usein jo marraskuussa. Joulun odotusaika eli adventtiaika on neljä viikkoa ennen joulua. Jokaisena neljänä adventtisunnuntaina sytytetään kynttilöitä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina ensimmäinen neljästä kynttilästä, toisena toinen neljästä kynttilästä ja niin edelleen.

Suomalaiseen jouluun kuuluvat joulupukki, joululahjat, joulukuusi ja joulusauna. Herkutellaan perinteisillä jouluruuilla kuten kinkulla ja rosollilla, peruna- ja lanttulaatikolla sekä erilaisilla kaloilla.